Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2020.

jättipoimulehti

Kuva
Jättipoimulehti ( Alchemilla mollis ) on ruusukasvien heimoon   kuuluva kasvi. Jättipoimulehti kasvaa 30–70 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat halkaisijaltaan 5–15 cm, pyöreähköjä tai munuaisen muotoisia, piparkakkureunaisia ja poimullisia. Pienet kellanvihreät kukat kasvavat tiheinä viuhkoina .  Poimulehti erittää lehdillään nestepisaroita, joilla on uskottu olevan myyttisiä voimia. Jättipoimulehti on kotoisin Etelä-Euroopasta, mutta sitä viljellään laajalti koristekasvina . Jättipoimulehti leviää tehokkaasti ja sitä tavataan paikoin puutarhoista ja istutuksilta karanneena vieraslajina Suomen  luonnossa. Jättipoimulehti kasvaa puolivarjoisassa tai aurinkoisessa paikassa, hyvin vettä läpäisevässä maassa.

rönsyakankaali

Kuva
Rönsyakankaali (aiemmin rentoakankaali , suikertava akankaali ) ( Ajuga reptans ) on sinikukkainen rönsyilevähuulikukkaakasvi . Se on Suomessa koriste - ja maanpeittokasvina käytetty laji, joka on joskus villiintynyt luontoon. Rönsyakankaali on monivuotinen ruohokasvi. Se kasvattaa jopa 0,5 metriä pitkiä pintarönsyjä Versot kasvavat 10–35 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat muodoltaan soikeat tai puikeat ja laidaltaan matalasti isonyhäisiä. Rönsyakankaalin kukat ovat varren latvassa, alemmat harsusti. Kukat ovat väriltään sinisiä ja niiden teriö on 14–17 millimetriä pitkä. Heteet ovat teriötä pidempiä.  Rönsyakankaali risteytyy kartioakankaalin ( Ajuga pyramidalis ) kanssa.

Kasvi esittelyä

Kuva
Acinitum = Ukonhatut Ukonhatut ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja, jotka kasvavat luonnonvaraisina pohjoisin pallonpuoliskon viileähköillä alueilla. Joitakin lajeja viljellään koristekasveina.  Ukonhatut ovat tappavan myrkyllisiä. Vaikuttava aine on akonitiini i -alkaloidi, jota on erityisesti juurakossa ja pienempiä määriä muissa kasvinosissa. Kuolemaan johtaneita tapauksia tiedetään, kun juurta on syöty 2-4 grammaa. Kasvin lehtien pitkäaikainen ihokosketus aiheuttaa myös myrkytyksen. Myrkytyksen oireina on mm. pistely suussa, ihon tunnottomuus, erityinen hikoilu, jano, kylmyyden tunne, hengenahdistus, kuulo- ja näköhäiriöt. Vaikea myrkytys johtaa kuolemaan sydämen pysähtymisen tai hengityksen lamaantumisen takia. Ukonhatut kukkivat yleensä myöhään kesällä, tietyt lajit jopa vasta syyskuussa. Siksi ne ovat arvostettuja puutarhakasveja niiden ihmisten keskuudessa, jotka haluavat säilyttää puutarhan värit ja tuoksut pidempään myöhäiskesään ja jopa alkusyksyyn asti. Koska uko

Kiipulan keskuspuiston hoitosuunnitelma

Kuva
Hoitosuunnitelma Kasvillisuus: puut: Lehmus Pihlaja Koivut Koriste omenapuu Tammi Serbian kuusi Pilvipihlaja Vaahterat Metsämännyt Omenapuut Rautatie Omenapuut Hoidon tavoite: Kuolleiden oksien puisto,  omenapuiden hoito leikkaukset: Pystyyn kasvavat oksat poistetaan, sisään päin kasvaneet oksat poistetaan. Pensaat: Syreenit Alppiruusu, kevät suojaus Marjakuusi Piippu köynös Marja omenapensas Korean onnen pensas Norjan angervo, alas leikkaus Piha jasmike Pilarituija, taipuneen oksan pois leikkaus Idänvirpi angervo Juhannus ruusu Pensas hanhikki, alas leikkaus Tuivio Aronia, muotoon leikkaus Koivu angervo Pallotuija Kurttu ruusu Nukke ruusu Ruusu angervo Hoidon tavoite: Kuolleet ja vioittuneet oksat poistetaan. Vanhimpia oksia poistetaan tarvittaessa. Talvi ja kevät suojaukset. Lainnoitus ja kalkitus tarpeen mukaan.  Nurmikko:  Tarpeen mukaan kevät kunnostus, paikkaus, rajaus, kastelu, ilastointi ja kattaminen. Leikkaus:  4-

Pesäkuusi

Istutus ja kasvupaikka Pesäkuusi on hidaskasvuinen, kaunis havupensas muiden erikoishavujen ja perennojen seuraksi. Se sopii kivikkoryhmiin ja rodopuutarhoihin. Kuusi kasvaa 70-100 cm korkeaksi. Se menestyy kasvuvyöhykkeillä I-IV. Kuusi kasvaa selvästi hitaammin kuin yksirunkoiset, kuusen puumaiset muodot. Lisäksi pikkuisen lajikkeen neulaset ja vuosikasvaimet ovat erittäin lyhyet. Kukkia ja käpyjä muodostuu vähän, jos lainkaan.Kuusi on luonnonvaraisen kuusen tapaan hyvin sopeutuvainen kasvupaikan suhteen. Se menestyy sekä aurinkoisella että varjoisalla kasvupaikalla. Viihtyy tuoreessa tai kosteahkossa, keskiravinteisessa maassa.Maa saa olla yhtä hyvin hapanta kuin runsaasti kalkittua.  Taimien istutusväli on  70-100 cm Hoito-ohje Pesäkuusi ei tarvitse leikkaamista.Pesäkuusi on suojattava kevätauringon aiheuttamalta ahavalta havuilla tai varjostusverkolla. Varjostus on tarpeen erityisesti ensimmäisinä istutusta seuraavina keväinä. Viihtyy puolivarjossa. Kasvukorkeus 50