Syreeni

 Syreenit  (Syringa) ovat öljypuukasveihin kuuluva puuvartinen kasvisuku, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta.

Suomessa syreenit eivät ole luonnonvaraisia, mutta istutettuna tavallisin laji on pihasyreeni (Syringa vulgaris), jonka kukat ovat yleensä tyypillisen liilan väriset tai valkeat.

 Venäjän kielessä tunnetaan jopa väri сиреневый (syreeninvärinen), englannin tai alun perin turkin lilac on myös värin nimitys. Lisäksi näkee hybridejä sekä unkarinsyreeniä (Syringa josikaea).

Syreenit kasvavat suunnilleen 4–5 metriä korkeiksi monirunkoisiksi pensaiksi. Lehdet ovat vastakkaiset, suikeat, tasalaitaiset. Kukat ovat noin senttimetrin läpimittaiset. Pensaat kukkivat yleensä kesäkuussa. Kukkien tuoksu on voimakas, miellyttävä.

Syreenien puuaines on tiheäsyistä ja tasa-aineista. Puuainesta on kuvailtu jopa tiiveimmäksi Euroopan mantereella kasvavista pensaskasveista. Puun reuna-alue on tyypillisen kermanvärinen, sydänpuu vaihtelee ruskean ja purppuran sävyissä.

 Puulla on taipumus kuivuessaan käyristyä voimakkaan kierteisyytensä vuoksi sekä myös halkeilla ohuiksi tikuiksi, jos sitä kuivatetaan liian nopeasti. 

Puun käyttöalueita ovat muun muassa jousien kaaret, soitinrakentaminen, puunkaiverrus ja puukonkahvat. Unkarinsyreeni ei ole aivan yhtä kovaa kuin pihasyreeni.

Tieteellinen nimi on johdettu kreikan sanasta syrinx, joka tarkoittaa onttoa putkea: nuorimmat versot saattavat olla jonkin verran onttoja. Niistä on tehty menneinä aikoina pillejä ja huiluja.